JUDO

– Judoa parhaassa seurassa –

Espoon Urheilijat r.y. on vuonna 1968 perustettu urheiluseura, jonka alaisuudessa toimii eri urheilulajien, lähinnä itsepuolustuslajien jaoksia. Judojaos on jo pitkään toiminut Espoonlahden alueella tarjoten junioreille mahdollisuuden aloittaa judoharrastus alueella. Tarkoituksena on mukaan tulleista nuorista ja miksei vanhemmistakin saada pitkäjänteisiä judon harrastajia ja näin kehittyä entistä monipuolisemmaksi seuraksi judoharrastusta varten. Tästä osoituksena vuonna 2022 saatu Tähtiseura merkki!

Judo on yksi viidestä olympiakamppailulajista, joka tunnetaan näyttävistä heitoista sekä sidonnoista. Se on monipuolinen urheilu- ja liikuntamuoto, joka antaa lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat kaikkeen urheilemiseen. Aikuisille judo tarjoaa innostavia haasteita ja onnistumisen elämyksiä. Judo kehittää harrastajiaan monipuolisesti. Harjoittelussa korostuvat jatkuva oppiminen, hyvä kehon hallinta, fysiikan kokonaisvaltainen kehittäminen sekä ryhmässä toimiminen muita kunnioittaen.

Tähtiseura on Olympiakomitean, lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen seurojen laatuohjelma.
Tähtimerkki on lupaus laadusta nykyisille ja uusille seuran jäsenille sekä heidän lähipiirilleen ja tukijoille.
Tähtimerkki on osoitus modernista, ketterästä, vastuullisesta ja inhimillisestä toimintatavasta. Se vastaa erilaisten liikkujien tarpeisiin, mutta myös kehittyy heidän mukanaan.

– AJANKOHTAISTA –

24.5.2022 – Muksujudon osalta kauden viimeinen harjoituskerta on tiistaina 31.5. Kaikkien muiden osalta kausi päättyy viikolla 24, eli viimeiset harjoitukset ovat Nuoret ja Aikuiset harjoitukset 16.6.

24.5.2022 – Helatorstain jälkeisestä viikosta eteenpäin harjoitusajat muuttuvat. Osa Peruskurssi 2 ja Juniorit 2 ryhmistä siirtyvät harjoittelemaan ryhmään Nuoret ja Aikuiset. Osa jatkaa yhdistetyssä Juniorit 2 ryhmässä. Juniorit 1 ryhmään puolestaan yhdistetään Peruskurssi 1 ryhmä. Harjoitusajat pysyvät samoina, ne voi katsoa välilehdeltä Harjoitusajat ja ryhmät. Tarkempaa tietoa ryhmäjaosta lähetetään sähköpostilla ja mikäli on epäselvää, olkaa yhteydessä ryhmien vetäjiin.

2.5.2022 – Kauden päättäjäiset järjestetään maanantaina 6.6. Kaikki halukkaat harrastajat, kuten myös heidän läheiset, ovat tervetulleita salillemme klo 18 ottamaan osaa kauden päättäjäisiin! Luvassa on salikisat, joissa harrastajat jaetaan iän ja koon mukaan ainakin kahteen sarjaan. Kisojen jälkeen toivottavasti sään salliessa on ulkona tarjolla paistettua makkaraa ja limua.

27.4.2022 – Torstaina 19.5. ei pidetä harjoituksia vetäjien kevät kokouksen vuoksi.

22.4.2022 – Espoon Urheilijat judojaosto sai Tähtiseura merkin. Lue juttu judoliiton sivuilta tämän linkin takaa: https://judo.fi/2022/04/espoon-urheilijoiden-judojaos-tahtiseuraksi/
Viimeistään ensi syksystä eteenpäin tulee asia olemaan myös enemmän näkyvillä sivuillamme.

JUDOLIITON AJANKOHTAISTA

– HISTORIAA –

Japanissa samuraiden taistelutaitoa kutsuttiin Ju-Jutsuksi. Se sisälsi heittoja, lyöntejä, potkuja, kuristuksia, nivellukkoja ja hallintaotteita. Japanin aukaistua ovet ulkomaailmalle, alkoi länsimaalaistuminen ja ju-jutsuperinne alkoi hiipua. Tämä edesauttoi sitä, että Jigoro Kano-niminen mies sai vanhat ju-jutsumestarit opettamaan taistelutaitonsa salat itselleen. Niinpä Kano loi saamistaan opeista oman versionsa ju-jutsusta. Myöhemmin kano nimesi oman tyylinsä judoksi. Sana ‘ju-jutsu’ tarkoittaa joustavaa tekniikkaa tai taitoa, samoin kuin ‘judo’, mutta ‘do’ on ennemminkin ‘henkinen periaate, tie’, kun taas ‘jutsu’ on mekaaninen ‘taito’. Näin ollen ju-jutsu tarkoittaa judotekiikkaa ja judo on henkinen periaate tämän tekniikan suorittamiseksi.

Kano poisti judokilpailusta teknkiikat, joita ei pystynyt harjoittelemaan ilman suurta riskiä loukkantumisesta. Täten tekniikat voidaan harjoitella täydellä voimalla äärimmäisen tehokkaiksi. Hän asetti judolle kaksi pääperiaatetta: Maksimaalisen tehon periaate ja yhteisen hyvän periaate. Maksimaalisen tehon periaatteen mukaan on käytettävä aina oma henkinen ja fyysinen voima tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Voima ei ole pahasta, vaan sen huono käyttö. Yhteisen hyvän periaate on periaatteista tärkeämpi. Harjoitellessa samalla kun kehitetään itseään, kehitetään myös toista. Judoa hallitsee vasta kun pystyy käyttämään sen periatteita jokapäiväisessä elämässään. Judon tehtävänä on kehittää judokaa (judon harrastaja) henkisesti ja fyysisesti. Varsinkin alussa henkinen kasvu tapahtuu fyysisen kehityksen kautta. Mielen ei tarvitse enää olla riippuvainen raihnaisesta ruumiista, vaan voi hallita sitä tehokkaasti.

Judotekniikat jaetaan karkeasti 3 osaan: Heitot, hallintaotteet ja iskutekniikat. Hallinataotteisiin kuuluvia lukkoja ja kuristuksia sekä iskutekniikoita harjoitellaan vasta kun judoka on tarpeeksi kypsä niinkin vaarallisiin tekniikoihin. Kanon mukaan on kaksi tapaa harjoitella judoa: Kata ja randori. Katalla (suomeksi: muoto) tutkitaan judon perusperiaatteita. Kata on ennalta määrätty liikesarja jossa kaksi ihmistä suorittaa tekniikoita. Ideana eivät ole tekniikat, vaan periaate tekniikoiden takana. Kata on hyvin vaativa harjoitusmuoto, joten sitä ei harjoitella vasta-alkajana. Randori (vapaa harjoitus) tarkoittaa kaikkea muuta harjoitusta kuin kataa. Tätä voi olla eri tekniikoiden, tekniikkakombinaatioiden, ja vastatekniikoiden harjoittelu erilaisista liikkeistä. Käytännössä tosin randori-nimitystä käytetään lähinnä otteluharjoituksesta.